Kiina kiristänee kansalaistensa valvontaa. Sama tehdään ja on pakko tehdä myös Suomessa. Kyse on vain siitä, miten asia toteutetaan.
Koronaviruksen ehkäisyssä laaja testaus yhdistettynä ihmisten kontaktiketjujen automaattiseen jäljittämiseen mobiililaitteiden avulla (algorithmic contact tracing) sekä altistuneiden karanteenit ovat olleet tehokkaita. Näitä keinoja on käyttänyt mm. Singapore, jossa koulut ovat auki ja elämä lähes normaalia.
Kontaktiketjujen jäljittämisen voi tehdä autoritäärisesti avaamalla esimerkiksi viranomaisille pääsyn puhelinten sijaintitietoihin. Näin on toiminut muun muassa Israel.
Singaporessa ihmiset lataavat itse matkapuhelinsovelluksen. Kun kaksi puhelinta on fyysisesti lähekkäin bluetoothilla talletetaan tieto kohtaamisesta ja sen kestosta kolmeksi viikoksi tietokantaan.
Sovelluksesta saadaan nopeasti kartta kontakteista ja tartunnalle altistuneista. Tällöin terveysviranomaiset pääsevät halutessaan käsiksi salattuihin tietoihin kontaktien nimistä ja tapaamispaikoista. Tätä on säädeltävä siten, että kansalaisten tietosuoja ja perusoikeudet toteutuvat.
Suomessa tulee valmistella määräaikainen, tiukkarajainen laki, joka mahdollistaa terveysviranomaisille kontaktiketjujen automaattisen jäljittämisen. Määräaikaisuus ja rajaus on oltava selvä. Sillä historian valossa monet kriisiajan päätökset ja lakimuutokset jäävät pysyviksi, vaikka ne oli tarkoitettu vain väliaikaisiksi.
Suomen tulee tehdä hyvin suunniteltu (sekä tekninen privacy by design että palvelumuotoilu) kontaktiketjusovellus. Miljoonan suomalaisen tulisi aktivoida sovellus vapaaehtoisesti kahden viikon kuluessa sen lanseerauksesta.
Parasta ratkaisu olisi vähintään EU-tasoinen, mieluiten kansainvälinen sovellus. Tällöin ulkomailla matkustaneiden osalta saataisiin koko kontaktiketju selville. EU-tasolla voi vielä saada ihmisoikeuksia kunnioittavan, yhteisen sovelluksen.
Yksityisyydensuojan kannalta hurja ehdotus on, että Google ja Apple tekisivät (vapaaehtoisesti tai käskystä) käyttöjärjestelmätasoisen kontaktiketjujen jäljitysratkaisun. Tämä olisi käytännössä lähes universaaliratkaisu. Tällöin orwellilainen maailma olisi pitkällä.
Automaattinen kontaktijäljitys ei missään oloissa voi olla aukotonta. Toimi tuottaa lisäarvoa, jos sovellusta käyttää merkittävä osa kansalaisista. Singaporen 5,6 miljoonasta asukkaasta sovelluksen otti käyttöönsä 620 000 ihmistä kolmen päivän aikana.
Epidemian rajoittamisen näkökulmasta autoritääriset ratkaisut voivat tuoda jopa paremman lyhytaikaisen tuloksen. Mutta niiden pitkäaikaisvaikutukset demokratialle voivat olla tuhoisat. Keskisuomalaisen 1.4.2020 pääkirjoitus kantoi tästä huolta, ja huoli on oikea.
Vastakkainasettelu terveyden ja yksityisyyden välillä on turhaa. Suomessa me voimme saada molemmat.