Avoimuus ALVA-asioissa

mennessä maalis 8, 2020#jyväskylä0 Kommenttia

Tämän kirjoituksen laitoin 8.3.2020 Vihreiden valtuustoryhmälle.

Hallitusohjelmassa on vahva panostus avoimuuteen ja sen edistämiseen. Hallitusohjelma haluaa, että ”Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti, demokraattisesti ja lähellä kansalaisia.”

Suomen julkisuuslain ongelma on, että julkisten tietojen salaaminen on varsin sallittua, eikä siitä ole tullut sanktiota. ALVA-yhtiöiden myyntiselvityksiin liittyvän konsulttisopimus on selkeästi julkinen asiakirja, joka on salattu. Hallitusohjelma on tuomassa tähän muutoksen: ”… selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta.”

Monien virkamiesten ja jopa poliitikkojen on vaikea ymmärtää, että kuntapuolella myös valmistelu on julkista. ALVA-selvitysten osalta virkamiehet ja monet poliitikotkin halusivat antaa valmistelulle työrauhan. Ei se demokratia niin toimi. Nimenomaan valmistelun aikana tulee käydä keskustelua. Kun asiat on valmisteltu, ne ovat yleensä jo kuin kiveen hakattuja. Siinä vaiheessa vaikuttaminen on yleensä turhaa ja aikaakaan ei usein ole kuin viikko.

Valmisteluvaihettakin hallitusohjelma haluaa enemmän julkiseksi: ”Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen ja …”

Nyt ironista on, että ne, jotka ovat rikkoneet julkisuuslakia ALVA-prosessissa, pyytävät selvitystä julkisuuslakia noudattaneilta henkilöiltä.

ALVA-selvityksen konsulttisopimuksen saisi julkiseksi viemällä asian hallinto-oikeuteen. Mutta asian ratkaisu sitä kautta voi viedä jopa vuoden tai vaikka kaksi. Hallinto-oikeuden päätöksistä peritään oikeudenkäyntimaksu, joka on 260 euroa (vuosi 2020). Maksua ei peritä, kun voittaa oikeusjutun. Vaikka oikeudessa voittaa, ei siitä seuraa sanktioita asiakirjan väärin perustein salanneelle virkamiehelle. Oikeudenkäyntimaksun maksaa kunta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi käynnistää vuoteen 2025 ulottuva hallinnonalat ylittävän demokratiaohjelman. Siinä ”Edistetään aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja.” Demokratiaohjelmassa asiaa ei rajata vain aikuisiin, vaan ”… tuetaan lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympäristössään ja laajemmin yhteiskunnassa.

Demokratiaa edistetään hallitusohjelmassa vielä: ”Lisäksi etsitään keinoja kytkeä pop-up-tilaisuudet ja kevytosallistuminen politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun.”.

Usein luullaan, että yrityksen näkökulmasta oleva liikesalaisuus tekisi sopimuksesta salaisen. Näin se ei julkisuuslain mukaan kuntapuolella ole. Perustetta käytetään usein ja väärin salaamaan asioita, joiden ei pitäisi olla salaisia. Tarjouskilpailuun osallistuneiden muiden tahojen ja kuntalaisten tulee voida arvioida kaupungin tekemiä sopimuksia. Näin myös Jyväskylän kaupungin konsulttisopimuksen osalta. Vapaa lehdistö on tärkeä kanava asioiden esille tuomisessa.

Suomi on monia muita EU-maita jäljessä ilmiantajien suojelemisessa. Laki on jo Ruotsissa, Ranskassa, Hollannissa, Italiassa, Britanniassa, Unkarissa, Irlannissa, Liettuassa, Maltassa ja Slovakiassa. Yritysten ympäristörikokset, vanhushoidon epäkohdat, julkishallinnon taloudellisten epäselvyyksien tietovuotaja joutuu todennäköisesti laillisten kostotoimien kohteeksi olipa se sitten irtisanominen tai muu toimi. Näihin epäkohtiin on hallitusohjelmassa havahduttu ja siihen on kirjattu: ”Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (niin sanottu Whistleblower-direktiivi) sekä lisäämällä läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa.”

Avoimen demokratian vahvistamisessa hallitusohjelma menee vielä pidemmälle. Ensimmäisenä Pohjoismaana Suomi on perustamassa lobbaukseen liittyvän avoimuusrekisterin. Päättäjien on viisasta käydä vuoropuhelua laajalti eri tahojen kanssa. Mutta sekin pitää olla läpinäkyvää ja arvioitavissa.

Tällä hetkellä hallitukseen valmistellaan algoritmisen päätöksenteon avoimuutta ja eettisyyttä valmistelevaa lainsäädäntöä. Suomi on tässä etujoukoissa. Vasta helmikuussa EU julkaisi valkoinen kirjan ”Structure for the White Paper on artificial intelligence – a European approach” kommentoitavaksi.

Julkishallinnon puolella tekoäly ei saisi olla ”musta laatikko”, joka tuottaa ratkaisuja ja päätöksiä. Se pitäisi olla avointa ja kansalaisten ymmärrettävissä. Asia nousi esille, kun oikeusasiamies antoi viime marraskuussa huomautuksen, että verohallinnon automatisoitu päätöksentekomenettely ei täytä perustuslain vaatimuksia.

Aina ei kuitenkaan ole kyse oppivasta analytiikasta / tekoälystä, vaikka se siltä vaikuttaa. Esimerkiksi KELAn etuuspäätöksistä 40-70% tehdään käyttäen sääntöpohjaista automaatiota, loput henkilöstön tekeminä. Lähtöarvojen perusteella ohjelmisto tekee lainsäädännön ja asetusten mukaisesti tietyn laskentaprosessin. Jokaisesta sovelletusta kohdasta asiakas saa päätökseensä sovelletun lainkohdan ja voi näin tarkistaa saamansa päätöksen oikeellisuuden.  

Hallitus edistää avoimuutta julkisten tietojärjestelmien osalta ja niiden hankinnoissa. Hallitusohjelma edellyttää avoimia rajapintoja, jotta pk-yritykset saavat uusia mahdollisuuksia. VR:n tiedot avataan, jotta matkaketjujen yhdistäminen on mahdollista.

Hallitusohjelmassa selvitetään julkisuuslain laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia oikeushenkilöitä. Tämä tarkoittaisi, että ALVA-yhtiöt Oy olisi julkisuuslain alainen. Nyt edes kaupunginvaltuuston tai -hallituksen jäsenet eivät saa kuin sen tiedon, mitä on talousarvioissa ja tilinpäätöksen toimintakertomuksessa.

Kun lukee hallitusohjelmaa, se on avoimuuden ilotulitusta. Se ei ole tullut itsestään, vaan on vuosien poliittisen työn tulosta. On eri työryhmien selvitykset, periaate- ja puolueohjelmat, jotka jalostuivat hallitusohjelmaksi.

Avoimuus on tutkitusti todettu merkittäväksi tekijäksi, miksi Suomi on nykyisenkaltainen demokratia ja hyvinvointivaltio. Vaalikaamme avoimuutta myös Jyväskylässä.