KSML 5.10. kertoi poliisin rakenneuudistuksesta. Siinä hallinto kasvoi, operatiivisen toiminnan rahoitus väheni ja tulokset romahtivat. Tämä uhkakuva on mahdollinen myös uusia hyvinvointialueita luotaessa.
Suomessa uskotaan suuruuden tuovan säästöjä, mikä on osasyy uusien hyvinvointialueiden perustamiseen. Tutkimukset kuntaliitoksista osoittavat, että liitoksilla ei ollut vaikutusta kuntien kokonaismenoihin. Suuruus ei tuonut säästöjä.
Tutkimuksista tulisi ottaa opiksi, jotta hyvinvointialue toisi sosiaali- ja terveysmenoihin oikeasti säästöä. Selvää on, että muutos vaatii rahaa. Siksi alkuvaiheessa menot tulevat lisääntymään.
Organisaatioita luotaessa pitäisi oppien mukaan ensin miettiä toiminta ja sitten luoda tätä toimintaa tukeva organisaatio. Lähes aina kuitenkin toimitaan toisin päin. Ensin palkataan joukko johtajia ja piirretään organisaatiokaavio, johon toiminta sopeutetaan.
Suurista organisaatioista tehdään myös monikerroksisia. Suomalaiset matalat organisaatiot ja vähäinen hierarkkisuus on yleensä vain muisto. Esimerkiksi koulutuspuolella 1990-luvulla saattoi lehtorilla olla yksi osa-aikainen esimies. Silti oli Virtual Factory -hankkeita, kansainvälistä toimintaa ja vahvaa yritysyhteistyötä. Nyt pomoportaita on viisi ja kolmiportainen hallinto.
Kuntaliitoksissa alueen palveluverkosto on yleensä muuttunut merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikat ovat siirtyneet pienistä liitoskunnista suuriin. Vastaava siirtymä on todennäköinen myös hyvinvointialueilla, mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Pitää olla vahva halu lähipalveluiden säilyttämiseen. Hyvinvointialueet ovat mahdollisuus parempaan tai muutos pahempaan. Asia riippuu täysin toteutuksesta.
Julkaistu KSML 8.11.2021 Mielipide-palstalla.
