Henkilötunnussoppa on käsittämätön. Jos yritys antaa luottoa, tavaraa tai muuta pelkän henkilötunnuksen ja osoitteen perusteella, niin huijaus on kyseisen yrityksen riski.
On liiketoiminnan heikkoutta tai osaamattomuutta, jos pikavippejä tai tavaraa luovutetaan pelkällä henkilötunnuksella ilman vahvaa tunnistautumista. Syynä voi olla myös säästäminen kustannuksissa ja voiton maksimointi.
Ei tarvita lakimuutosta, että pesukonekauppoja tai pikavippejä ei tehtäisi tulevaisuudessa pelkillä henkilötunnuksilla. Vastuu omasta liiketoiminnasta kuuluu yritykselle, myös kun se businessriski laukeaa. Heikosti liiketoiminnan riskeihin suhtautuvat yritykset häviävät ajan myötä markkinoilta. Se on liike-elämän pelisääntöjen mukaista.
Erikoiselta tuntuu, että Vastaamossa ja monissa muissa terveysalan yrityksissä asioimiseen on riittänyt pelkkä henkilötunnus. Ei ole vaadittu vahvaa tunnistautumista. Terapiassa olisi voinut käytä vaikka naapurin henkilöllisyydellä. Toisaalta pitäisikö terapiassa voidakin asioida pseudonimellä?
Henkilötunnusta pitäisi jatkossa miettiä kuin auton rekisteritunnusta. Tällöin sen joutumisesta vääriin käsiin ei pitäisi aiheutua ongelmia. Henkilötunnuksella yksilöidään esimerkiksi kaksi saman nimistä henkilöä. Tämä on tarpeellista muun muassa tietojärjestelmissä. Tunnistautuminen pitäisi olla eri asia silloin, kun sillä on merkitystä ja aiheuttaa sitoumuksia.
Henkilötunnuksen varastamisesta ei pitäisi tulla seuraamuksia henkilölle, jolta tunnus on varastettu. Nyt syyllistyy rikoksen henkilöuhri. Miten se edes voi olla mahdollista?